Kuljen päivittäin Tampereen keskustan läpi linja-autolla. Itsenäisyydenkadulla jään kulkuvälineestä ulos, enkä koskaan tiedä, mistä tänään ylitän kadun. Muutos konkretisoituu liikennejärjestelyissä, joita raitiotietyömaat ohjailevat. En jaksa yllättyä, jos joudunkin kulkemaan korttelin verran väärään suuntaan päästäkseni päämäärään. En jaksa yllättyä, jos reitti onkin tällä kertaa suoraviivainen. Muutoksesta on tullut koulumatkojeni normi.
Myös minä, tamperelainen tanssija ja puheviestinnän yliopisto-opiskelija, muutun vääjäämättä. Muutun vuorovaikutuksessa toisten kanssa, muutun solutasolla, muutun olosuhteiden pakosta. Kasvan, kutistun, lihon, laihdun. Ajatukseni muuttuvat ja ne muuttavat käytöstäni. Ruumiini muuttuu ja se muuttaa liikettäni. En pelkää näitä muutoksia.
Maailma ruumiini ja koulumatkojeni ulkopuolella on yhtä lailla taukoamattoman muuttumisen tilassa. Asenneilmapiiri muuttuu, ilmasto muuttuu, ekosysteemi muuttuu, rakenteet muuttuvat. Joitakin näistä muutoksista pelkään. Ihminen aikaansaa nimittäin maailman muutoksista suuren osan. Ja minä olen ihminen.
Minulle on sanottu: aina, kun avaat suusi, sinulla on mahdollisuus muuttaa maailmaa. Minulle on sanottu: ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä. Minulle on sanottu: valitse taistelusi. Olen kyllä kuunnellut näitä sanoja.
En vain ole vielä osannut valita. En ole vielä päättänyt, miten maailmaa muuttaisin. En ole vielä oikein sinut sen kanssa, että minulla ihmislajin edustajana on paljon valtaa muuttaa asioita ympärilläni. Valta-asema saa oloni kiusalliseksi. Jos voisin valita, antaisin valtani eteenpäin vaikka sille leppäkertulle, joka vielä marraskuun lopussa sinnitteli ikkunani alle kasvaneessa rehussa.
En kuitenkaan voi niin tehdä. Niinpä aion opetella suhtautumaan valta-asemaani myötämielisemmin ja uteliaammin. Tämän vuoden aikana aion selvittää, millaista muutosta maailma tarvitsee ja miten sen voisin tanssitaiteilijana saada aikaan. Aion kääntyä minua viisaampien ja valtaa rohkeammin käyttävien taiteilijoiden ja muiden asiantuntijoiden puoleen ja kysyä heiltä minua askarruttavia kysymyksiä. Näiden keskustelujen pohjalta kirjoitan tälle alustalle tekstejä, jotka toivottavasti antavat myös teille lukijoille eväitä taukoamattoman muutoksen värittämään elämään ja siihen, miten tamperelainen tanssitaiteilija voi muuttaa maailmaa – ja miten maailma muuttaa häntä.
Linja-autossa matkalla kotiin kaikki on ennallaan. Bussi kulkee samaa reittiä kuin tullessa. Rakennukset ovat paikoillaan eikä raitiotietyömaa ole ainakaan silminnähden edistynyt. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö muutosta olisi tänäänkin tässä kaupungissa tapahtunut. Jotkut muutokset eivät nimittäin näy silmin, tai todennu yhdessä päivässä.
Terveisin,
Alli Mattila
Kynäilijä 2019
Myös minä, tamperelainen tanssija ja puheviestinnän yliopisto-opiskelija, muutun vääjäämättä. Muutun vuorovaikutuksessa toisten kanssa, muutun solutasolla, muutun olosuhteiden pakosta. Kasvan, kutistun, lihon, laihdun. Ajatukseni muuttuvat ja ne muuttavat käytöstäni. Ruumiini muuttuu ja se muuttaa liikettäni. En pelkää näitä muutoksia.
Maailma ruumiini ja koulumatkojeni ulkopuolella on yhtä lailla taukoamattoman muuttumisen tilassa. Asenneilmapiiri muuttuu, ilmasto muuttuu, ekosysteemi muuttuu, rakenteet muuttuvat. Joitakin näistä muutoksista pelkään. Ihminen aikaansaa nimittäin maailman muutoksista suuren osan. Ja minä olen ihminen.
Minulle on sanottu: aina, kun avaat suusi, sinulla on mahdollisuus muuttaa maailmaa. Minulle on sanottu: ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä. Minulle on sanottu: valitse taistelusi. Olen kyllä kuunnellut näitä sanoja.
En vain ole vielä osannut valita. En ole vielä päättänyt, miten maailmaa muuttaisin. En ole vielä oikein sinut sen kanssa, että minulla ihmislajin edustajana on paljon valtaa muuttaa asioita ympärilläni. Valta-asema saa oloni kiusalliseksi. Jos voisin valita, antaisin valtani eteenpäin vaikka sille leppäkertulle, joka vielä marraskuun lopussa sinnitteli ikkunani alle kasvaneessa rehussa.
En kuitenkaan voi niin tehdä. Niinpä aion opetella suhtautumaan valta-asemaani myötämielisemmin ja uteliaammin. Tämän vuoden aikana aion selvittää, millaista muutosta maailma tarvitsee ja miten sen voisin tanssitaiteilijana saada aikaan. Aion kääntyä minua viisaampien ja valtaa rohkeammin käyttävien taiteilijoiden ja muiden asiantuntijoiden puoleen ja kysyä heiltä minua askarruttavia kysymyksiä. Näiden keskustelujen pohjalta kirjoitan tälle alustalle tekstejä, jotka toivottavasti antavat myös teille lukijoille eväitä taukoamattoman muutoksen värittämään elämään ja siihen, miten tamperelainen tanssitaiteilija voi muuttaa maailmaa – ja miten maailma muuttaa häntä.
Linja-autossa matkalla kotiin kaikki on ennallaan. Bussi kulkee samaa reittiä kuin tullessa. Rakennukset ovat paikoillaan eikä raitiotietyömaa ole ainakaan silminnähden edistynyt. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö muutosta olisi tänäänkin tässä kaupungissa tapahtunut. Jotkut muutokset eivät nimittäin näy silmin, tai todennu yhdessä päivässä.
Terveisin,
Alli Mattila
Kynäilijä 2019
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti