Jännittää vähän. En oikein tiedä mitä on tulossa. Olemme nimittäin menossa ensimmäiselle kotikäynnille työparini kanssa. Minä olen tanssija, hän sosiaalialan ohjaaja. Nyt ei kuitenkaan hoideta kotikäyntien arkisia asioita, tehdä ruokaa tai jaeta lääkkeitä. Nyt on vuorossa taiteilijan kotikäynti. Eli mitä ihmettä?
Taiteilijan kotikäynnit toteutettiin osana TEIJO-projektia Muotialan asuin- ja toimintakeskuksessa keväällä 2016. Kotikäyntejä suunnattiin erityisesti sellaisille henkilöille jotka eivät osallistu ryhmämuotoiseen toimintaan. Asiakkaan oma halu kokeilla oli avainasemassa kun osallistujia valittiin.
Olen valmistautunut, suunnitellut ja yrittänyt ennakoida kaikkea mahdollista, mutta en oikeasti vielä tiedä mitä tästä tulee. Kuka on vastassa? Millainen päivä hänellä on? Mikä häntä kiinnostaa? Mikä meitä yhdistää? Ja ihan konkreettisesti: miten oikein mahdumme tanssimaan sisällä?
Toiminnan suunnittelun lähtökohtana oli tutustuminen tanssin ja liikkeen kautta omaan kehoon ja mieleen, omassa olohuoneessa. Mitään ennakkotietoja- tai taitoja ei osallistujilta vaadittu, vaan taiteilijana minun tehtäväni oli löytää kaikille omin tekemisen tapa. Kotikäyntien jatkuessa asiakkaan omat kiinnostuksen kohteet määrittivät myös paljolti kotikäyntien sisältöjä.
Soitamme ovikelloa työparini kanssa. Tervehdimme ja esittäydyn. Siirrämme pöytää ja nojatuolia. Asettaudumme kaikki kolme keskelle huonetta, rauhallinen musiikki soi hiljaa taustalla. Keskitymme hengittämiseen. Kuuntelemme musiikkia, kuuntelemme hengitystä, kuuntelemme toisiamme. Pikkuhiljaa kaikki alkavat rentoutua.
Kevään ajan jatkuneille kotikäynneille muodostui omat kaarensa, kunkin asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Olemme tanssineet päivän tansseja, testanneet omaa voimaa, fiilistelleet lempimusiikkeja, kuunnelleet lihasten kireyksiä, sambanneet, tangonneet ja liikkuneet kohti rentoutta. Olemme katsoneet silmiin, nauraneet, koskettaneet toisia ja kertoneet omista tunnelmista ja toiveista.
Ovi avautuu ja vastassa on avoin ihminen. Kaikilla on erilaisia päiviä, mutta yhteiset tekemiset rauhoittavat, rentouttavat ja tuovat elämään merkitystä. Kiinnostuksen kohteita ja yhdistäviä asioita löytyy, vanhoja ja uusia. Ja ihan konkreettisesti: mahdumme kuin mahdummekin tanssimaan keittiön, sängyn, nojatuolin ja ikkunan välissä. Välillä sovelletaan ja välillä varotaan lamppua. Välillä myös päästellään täysillä.
Huolimatta asiakkaan, taiteilijan tai sosiaalialan ohjaajan rooleista olimme kotikäynneillä ennen kaikkea toisemme huomioivia tasavertaisia ihmisiä. Taiteilija kotikäynneistä tuli meille kaikille kolmelle tärkeä, yhteinen juttu. Hienointa ja vaikeinta oli nähdä kuinka tärkeä merkitys tapaamisilla on, tietäen samalla että hankkeet loppuvat, samoin taiteilijan kotikäynnit tässä yhteydessä.
Mitä tästä jää käteen?
Herkkyys. Hyväksyntä. Luottamus. Meidän yhteinen juttu.
******************************
Onneksi kotikäynnit jatkuvat, vaikkakin eri yhteydessä!
Tanssitaiteilija Marjo Hämäläinen ja sellisti Elina Honkonen tekevät kotikäyntejä Taide kylässä -hankkeessa.
Taide kylässä -hanke
Taide kylässä on Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen ja Tampereen kaupungin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on vähentää ikäihmisten mahdollista yksinäisyyttä musiikin ja liikkeen avulla.
Hanke on suunnattu kotipalvelun asiakkaille, joilla ei ole vapaa-ajan toimintaa kodin ulkopuolella, sekä niille joille sosiaalisten verkostojen luominen on tärkeää.
Hanke alkoi vuoden 2016 lopulla ja kestää kesäkuun 2017 loppuun ja se toteutetaan
Tampereella Multisillan ja Peltolammin alueilla yhdessä Etelä-Kaakon kotihoitoyksikön kanssa.
Taide kylässä tiimissä työskentelevät tiiviissä yhteistyössä kaksi taiteilijaa tanssitaiteilija Marjo Hämäläinen ja sellisti Elina Honkonen, alueen kotihoidon työntekijät ja koordinaattori.
Taide kylässä - Taidetta, yhteistyötä, kohtaamisia!
Kirjoittaja: tanssi- ja yhteisötaiteilija Noora Nenonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti